Yleisimmät rakenteet 

Pakkamuuntaja on yleisin muuntajarakenne. Sen käämit käämitään useimmiten muoviseen kelarunkoon tai vastaavaan tukirakenteeseen. Sen jälkeen käämi levytetään muotoon leikatuilla terässeoslevyillä ja levyt kiinnitetään toisiinsa joko hitsaamalla tai pulttien ja tukirautojen avulla. Ensiö- ja toisiopuolen välinen eristys saadaan toteutettua nauhamaisella muovikalvolla tai kaksilokeroisella kelarungolla.

Pakkamuuntaja kastolakataan. Kastolakkauksen tarkoituksena on estää muuntajapakan ruostuminen, levyjen liikkeestä aiheutuvan äänen muodostuminen sekä käämilankojen liikkuminen. Valmiita muuntajia voidaan koteloida asennusympäristön vaatimiin kotelointiluokkiin.

Käyttö:

• verkkomuuntaja ja laitemuuntaja
• suojaerotusmuuntaja ja suojajännitemuuntaja
• säästökytketty muuntaja (esimerkiksi moottorin kierrosnopeuden säätö)
• ohjausjännitemuuntaja
• audiomuuntaja
• piirilevymuuntaja

Rengassydänmuuntaja on muuntaja, jonka sydän on valmistettu terässeosrainasta. Sydän eristetään muovikupeilla tai epoksilla, minkä jälkeen käämit käämitään suoraan muuntajasydämen päälle. Käämien välinen eristys toteutetaan useimmiten nauhamaisella muovikalvolla.   

Rengassydänmuuntaja on tehokas tilavuuteensa nähden ja siinä on pienet häviöt. Kytkettäessä se ottaa syöttävästä verkosta korkean kytkentävirtasysäyksen. Rakenteena se on aina kalliimpi kuin vastaavan tehoinen pakkamuuntaja.